27 helmikuuta, 2016

Elämys verkossa – kotitehtävä A

Elämysten tulevaisuus matkailutuotteissa

Ennen reaalimaailmassa koettu oli tuotteen hyvää markkinointia. Kun itse koki, maistoi, tunsi tuotteen tai palvelun todellisuudessa, siitä kertoi mielellään eteenpäin ja palasi uudelleen saman tuotteen tai palvelun ääreen. Nyt pelkkä todellisuudessa kokema ei riitä markkinoinnin keinona. Kilpailu on kasvanut, tuotteiden määrää lisääntynyt ja myynti sekä markkinointi tapahtuvat suurelta osin netissä digitaalisesti. Kun palvelua tarjotaan tai tuotetta myydään netissä ja muiden digisovellusten avulla on maailma muuttunut virtuaalisemmaksi. Virtuaalisuutta lisäävät sosiaalisessa mediassa käytävät keskustelut. Lisäksi median eri välineet (lehdet, radio, tv) toimivat edelleen reaalimaailman markkinointikanavina myös.

Matkailulle markkinoinnin ja myynnin muutos virtuaalisemmaksi on myös tehnyt paljon uudistuksia. Minusta ne ovat parannuksia. Ennen matkaa on mahdollista tutustua kohteeseen kuvien ja videoiden välityksellä, hankkia lisätietoja, ostaa lisäpalveluja etukäteen ja valmistautua matkalle paljon paremmin. Kun ennen oli vain kirjojen, myyjien osaamisen ja kuulopuheidenvarassa.

Matkan aikana on mahdollista itse selvittää asioita näin halutessa, saada chatin ym. kanavien kautta yhteys matkanjärjestäjään ongelmien sattuessa. Ja matkan jälkeen palautteen anto eri kanavien kautta on helpompaa. Ja matkustajan sitouttamiseen uuden matkan ostoon on enemmän mahdollisuuksia olemassa. Matkailuyritysten on vain osattava tarttua näihin mahdollisuuksiin tehokkaasti. Maailman muuttuminen virtuaalisemmaksi on luonnut matkailuyrityksille valtavasti uusia mahdollisuuksia.

Multiverse
Virtuaalimaailmassa todellisuutta voidaan lisätä/vahvistaa mm. kun omaa kehoa käytetään lisäämään kokemusta, esimerkiksi pelatessa. Ensin oli vain lauta- ja korttipelejä viihdyttämässä ihmisiä, sitten kehitettiin erilaisia pelejä joita voi digitaalisesti pelata esim. Nintendo ja muut nettipelit. Pelaaminen tapahtuu reaaliajassa, todellisuudessa ja pelikonetta koskettaen, joka on se ns. vastapeluri. Virtuaalimaailmassa pelataan virtuaali-ihmistä vastaan, jossain virtuaalisessa paikassa (esimerkiksi Wii-peli). Virtuaalinen maailma voidaan myös itse tehdä ja suunnitella omien toiveiden mukaiseksi. Näin virtuaalimaailma on fyysistä virtuaalisuutta. Lisäksi virtuaalimaailmassa voi seurata reaaliaikaista tapahtumaa, kuten olisi itse paikassa. Mutta korvaako se reaaliaikaisen kokemuksen, jossa voi itse aistia tunnelman, laulaa mukana, maistella ja tunnustella tuotteita?
Toki virtuaalimaailma laajentaa mahdollisuuksia, koska kaikkialle ei itse pääse. Esimerkiksi matka kuuhun olisi mukavaa kokea virtuaalisesti, koska todellisuudessa en usko siihen tulevan mahdollisuutta.

Lisäansaintaa palveluilla
Yritys voi kehittää olemassa olevaan tuotteeseen tai palveluun digitaalisia lisäpalveluita, joilla voi saada uutta ansaintaa. Esimerkiksi ulkomaan matkan ostaneelle myyjä tarjoaa sovellusta mistä saa kohteesta lisätietoja kertaveloitusta vastaan. Lisätuote ladataan tablettiin ja sitä voi tutkia ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen vielä antaa palautetta. Lisäksi yritykselle jää paljon hyvää tietoa asiakkaasta kun hän käyttää sovellusta.

Yritys voi veloittaa tavaran asemesta palvelusta. Tästä esimerkki on car sharing –toiminta, jossa asiakas ei maksa autosta vaan auton todellisesta käytöstä. Auton omistaja käyttää autoaan vain murto-osan ajasta, mutta maksaa suuret kiinteät kulut. Palvelumalli voikin olla hyväkatteista toimintaa yritykselle mutta silti säästää asiakkaan kustannuksia. Tätä voisi soveltaa myös hotellihinnoittelussa esim. lentokenttähotelleihin. Vuorokausihinnan sijaan tarjotaan tuntihintaa transfer-matkustajille, näin asiakas maksaa vain ajasta minkä hotellihuoneessa kuluttaa. Yritys saa katetta tyhjinä olevista huoneista.

Asiantuntemuksen tuotteistaminen erilaiseksi palvelupaketeiksi ja ratkaisumyynniksi; tässä matkatoimistoille uusi konsepti. Yrityksille on jo olemassa liikematkavirkailijoita palvelemaan paljon matkustavia asiakkaita tai yrityksen matkasihteereitä. Miksi ei samanlaista palvelua tarjota myös yksittäisille matkailijoille? Matkatoimiston virkailija ideoisi ja valmistelisi asiakkaan toiveiden mukaisia matkoja perheille, pariskunnille, jne. Tämä voisi olla ns. avaimet käteen varauspalvelua.


Lähteet:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti