Jo koululla ryhmiin jakautumisen jälkeen saimme idean muumeista, jotka matkustavat ympäri Suomea ja matkailu ulkomaille sallittiin myös, kun vain pidetään kuitenkin Suomi mielessä.
Koululla avasimme Google+ tiliin oman yksityisen yhteisön (MSL2015), jossa kaikki kommunikaatio ryhmätyön aikana hoidettiin. Omassa yhteisössä viestiminen oli helppoa kunhan tilin avaaminen oli tehty. Hyvää siinä oli myös se, että aina kun joku kirjoitti yhteisöön viestin, sai s-postin. Muuten pelkkä kirjoitus yhteisöön olisi voinut jäädä huomaamatta.
Koulussa sovittiin myös Twitter-tilin nimi: @FinlandMoomin; MoomintravelsFinland.
Twitterille sovimme pääkäyttäjän (kiitos Tarja!) ja hän laittoi profiilin kuntoon, esittelytekstin, hastagit ja kuvan. Pääkayttäjämme jakoi myös hyvin tiliä omille kontakteilleen ja näin saatiin hyvä määrä seuraajia Twitter-tilillemme. Minulla itsellä ei ole kuin muutama tuttu seuraajana, joten en suureksi avuksi osannut olla. Näille ystävilleni toki mainitsin, että nyt kannattaa tätä tiliä seurata ja tulevia striimauksia Periscopessa myös.
Periscope oli minulle, kuten ystävillenikin aivan uusi some väline. Tutustuin itsenäisesti Periscope for dummies-ohjeisiin internetissä ja se auttoi paljon ymmärtämään miten siellä toimitaan ja miten sen saa päälle. Joka oli loppujen lopuksi hyvin helppoa. Hyvä internetin ohje, josta oli apua (linkin takana).
Ensimmäinen striimi jännitti kovasti, minulla kun ei ole ollut tapana toimia somessa aktiivisesti ollenkaan. Nyt helpotti se, että nimeni ei missään näy, eikä kukaan tiedä, että se olen minä. Toki tutut äänestä minut tunnistavat.
Ensimmäisen striimin tein Helsingin keskustassa lähellä Musiikkitaloa. Laitoin muumit istumaan sähkölaatikon päälle, Musiikkitalo ja Kiasma taustalla. Jännityksessä unohdin, että ei olis kuin tarvinnut vähän kääntyä vasemmalle niin olisin saanut samaan videonpätkään Oopperatalon myös. Samalla reisulla muumini kävi myös Ateneumissa. Seuraavaksi aloimme valmistatumaan muumien kanssa jouluun leipomalla pipareita. Kävimme myös lentokentällä ihastelemassa Muumi-shoppia. Ja paljon muuta. Sydämmiä oli todella mukava nähdä, loppua kohden niitä tulikin. Sekä seuraajien määrä kasvoi hitaasti mutta varmasti loppua kohden. Jumbosijalle taisimme kisassa jäädä, mutta silti oli erittäin mukava kokemus ja monta naurua sain kavereilta kun käsilaukusta vedin muumin esiin, aloin kuvaamaan ja heittämään juttua.
Otsikoiden käytöllä oli myös merkitysä, mitä hokuttelevampi ja salaperäisempi, sitä enemmän katsojia löytyi ympäri maailmaa. Mutta jotta minusta tulisi Periscope ammattilainen, tarvitsisin enemmän tukea ja ohjeita välineen käyttöön ja videoiden kuvaamiseen. Kilpailu sattui myös vuoden kiireisempään aikaan ja olen ollut työmatkoilla ulkomailla n. 2 kertaa viikossa viim. 3 viikon ajan, joissa en saanut wi-fiä toimimaan aina kun olisin halunnut. Siksi striimausten määrä jäi vähäisemmäksi kuin suunnittelin. Ryhmässämme ei myöskään kaikkien puhelimet olleet sellaisia, joissa olisi saanut Periscope päälle.
Kisan päätyttyä yksi ryhmästämme huomasi, että Tuomas Embuske otti vasta nyt Periscopen käyttöön eli paaaaljon meidän jälkeen.
Summa summarum.. Hauskaa oli ja tälläinen kotitehtävä oli oikein mukava opintoihin.
